Ashes to Ashes

Ostin mielettömän upeen muumi-magneetin eilen. En vaan voinu olla ostamatta.

Innostuin pitkästä aikaa kattomaan Ashes to Ashesin ekaa tuotantokautta. Olin jo unohtanu miten paljon tykkään tosta sarjasta. Gene Hunt (Philip Glenister) on loistava, samoin kuin Alex Drake (Keeley Hawes) (molemmat tossa toiseksi ylimmässä kuvassa). Alex Draken vaatteet muuten ihan erityisesti kiinnittää miun huomion. Ja no, muutenki tää sarja on visuaalisesti tosi upee. Mutta tää on myös tosi hauska. JA tässä on ihan mieletön käsikirjotus.

Oon tosiaan kattonu koko päivän tuota. Mutta toisaalta, miulla on huomenna ja ylihuomenna töitä, joten vapaapäivä oli ihan hyvä pitää nyt kunnolla. Sitä paitsi, perjantai 13. on turvallinen pitää näin sisätiloissa. Ainakin enimmäkseen.

Vietän vielä tän viikonlopun täällä Seinäjoella, ja sitten meen vähäks aikaa kotiin. Sain muuten Ilosaarirockista hommia narikassa. Jee!

On niin ihanan vihreetä!

 Olen kuunnellut paljon Scandinavian Music Groupia, koska jotenkin se sopii kesään.

Näin minä vihellän matkallani:

"Ei tunnu missään
Olen matkalla taas."

Olin Ruotsin matkan jälkeen viikon kotona, mutta tulin takaisin Seinäjoelle sunnuntaina. (Otin kesäopintoja kun en saanut kesätöitä.)
Ei ois kyllä huvittanu lähtee kotoo pois! Oli hirmu kiva viikko siellä... Silittelin vaan kissaa ja höpötin äidin kanssa.

Tänä aamuna oli herätessä ensimmäinen ajatus se, ettei miulla oo mitään -siis mitään syytä nousta ylös.
Miulla ei oo kerrassaan yhtään mitään tekemistä nyt kun ensimmäisen kesäkurssin tunnitkin peruttiin tältä viikolta kun opettajalta meni ääni. Nousin sitten kuitenkin ylös kun en jaksanu enää nukkuakaan.
Ja sain mie jopa jotain hyödyllistäkin aikaan tänään, kävin nimittäin äänestämässä. Vaikka siinäpä se sitten oikeestaan olikin.

Muuten oon vaan löllöilly kämpillä ja syöny. Ja kattonu Areenasta My Mad Fat Diaryn toista kautta.

Blörgh.

Viime päivinä tapahtunutta

Meillä on tämmönen tylsä pesutupa

Lauantaina olin oikein ahkera: imuroin, tiskasin, vein roskat... Ja tietysti pyykkäsin, ja vieläpä neljä koneellista. Mutta muuta jännää ei oikestaan lauantaina tapahtunukaan, paitsi että, miten se sanotaan? Poltin sulakkeen. Hauskinta on se, etten ensin ees tajunnu että niin oli käyny. (Johtuu vaan siitä, ettei miulle koskaan aiemmin oo sattunu niin). Miulla kesti peräti tunti, ennen ku tajusin, että vika oli sulakkeessa. Oon aika hyvä.

Sunnuntaista en muista muuta kuin sen, että sain luettua Lassi Sinkkosen Solveigin laulun vihdoin loppuun. Voisin kertoo siitä lisääkin mutta tyydyn vaan toteamaan, että se on oikein hyvä kirja ja tykkäsin siitä, erityisesti lopusta. Ehkä kerron siitä myöhemmin tai ehkä en.

Tänään, on ilon päivä (vaikka onkin maanantai), sillä heti aamulla postiluukusta kolahti Hakekaa kätilö!-sarjan ensimmäinen kausi, ja tää päivä meneekin sitten sitä katsellessa. Lisäksi sain uusintatentistä hyvät pisteet (16/18) ja kurssin arvosana nousi ykkösestä neloseen. Jeee! Aurinkokin paistaa, vaikka pienenä miinuksena vois ehkä sanoo sen, että tänään on vähän kylmempi päivä kuin aiemmin on ollu. Vaikka ei sekään oikeestaan niin haittaa.

Oon kyllä ihan innoissani tuosta sarjasta, rakastan jo tuota pelkkää alkutunnaria! Ja kaikki jaksot on jotenkin niin sydämellisiä ja ihania ja aah... Tää on just semmonen sarja joka saa miut toisaalta tosi hyvälle tuulelle, mutta toisaalta taas saa miut välillä itkemään silmät päästäni.

Nyt miullta tosin on yks ongelma. Nimittäin se, että miulla on tätä sarjaa vaan yksi kausi...
Pahus!

Mutta niin, tämmöstä pientä kivaa miulla oli kerrottavana viime päivistäni.
Mitään erityisen jännää ei oo tapahtunu.