Ois miulla tietysti paljon muutakin asiaa

Töissä on oikein kivaa mutta jotenkin sitä loppuviikkoa kohti aina väsyy. Oon onnellinen, että miulla on nyt viikonloppu vapaata. Eikä kirjasto edes ole sunnuntaisin auki, mutta jossain vaiheessa miun kyllä pitää varmaan mennä lauantaina töihin.

Tällä viikolla miulla oli muuten ensimmäiset iltavuorot. Ne alkaa noin 12:30 ja loppuu vähän seitsemän jälkeen. Miun unirytmi on kuitenkin jo niin tottunu aamuvuoroihin, että herään joka tapauksessa aamuisin viimeistään kahdeksalta (myös viikonloppuisin). Eikä aamulla mitään järkevää jaksa tai ehdi tehdä niin tuntuu että aika menee vähän hukkaan. Ehkä oonkin ollu just niiden iltavuorojen takia tän viikon niin uupunu. On se vaan yllättävän rankkaa kun yhtenä iltana pitää olla seitsemään töissä ja seuraavana aamuna mennä taas kaheksaks. En valita, mutta oon vaan tehny semmosen huomion. Tykkään tuosta työstä edelleen ja pääsen tekemään tosi monipuolisesti vähän kaikkee.

Tänään pääsin nauttimaan myös harjoittelupalkan mukanaan tuomista iloista. En oikein oo ikinä osannu käyttää rahaa kovin huolettomasti, ja ehkä mie oon ollukin ihan hirveen pihi. Mutta toisaalta sille on ihan hyvä syy, kun en oo saanu paljoo muuta kuin tukia. Nyt kun saa palkkaa niin osaa ottaa huomattavasti rennommin, tänään käytin esimerkiks vaatteisiin paljon enemmän rahaa kun olin alunperin ajatellu. Ostin myös Suomalaisesta kolme korttia miun kokoelmiin. En voinu olla ostamatta kun ne oli niiiiin söpöjä. Tässäpä ne onkin:

Ja piti miun ottaa myös muutama mukataiteellinen ja mukahauska selfie uusista ihanista paidoista (jotka on muuten oikein mukavia ja pehmoisia päällä):

Sen lisäksi, että oon ottanu tänään vähän liikaakin selfieitä, oon myös lukenu Peter Pomerantsevin kirjaa Uuden Venäjän surrealistinen sydän -mikään ei ole totta ja kaikki on mahdollista. Kirjastosta löytää tosiaan kaikkee kivaa ja mielenkiintosta!

Tämänhetkinen elämä: tosi jees

Albert Camus - Sivullinen

Francoise Sagan - Tervetuloa, ikävä

 Oon lukenu viime aikoina erityisesti klassikoita. Johtuu tietysti siitä, että meillä on koulussa meneillään maailmankirjallisuuden kurssi, ja sehän sopii miulle paremmin kuin hyvin koska en varmaan muuten tulisi lukeneeksi klassikoita. Olen lukenut oikeastaan vasta Joseph Conradin Pimeyden sydämen, Albert Camusin Sivullisen ja kohta Francoise Saganin Tervetuloa, ikävän. Näistä lukemistani kirjoista kaikkein eniten olen kyllä tykännyt Sivullisesta, se on tosi nopeasti luettava myös, eli jos vähänkin kiinnostaa, niin kannattaa kyllä lukea se! Kaikkein parasta tuossa maailmankirjallisuuden kurssissa on varmaan se, ettei oikeasti tunnu siltä kuin tekisi koulujuttuja kun lukee noita kurssikirjoja, ja samalla kuitenkin sivistää itseään koko ajan.

Oon ollu viime päivinä jotenkin erityisen onnekas myös. Eilen kirjastossa käydessäni huomasin myyntikärryssä Laila Hirvisaaren Minä, Katariinan jonka tietenkin ostin. Sikäli aika hauskaa kun ottaa huomioon, etten edes ollut katselemassa poistokirjoja kuten tavallista, vaan seisoin kyseisestä poistokärrystä varmaan parin metrin päässä. Mutta sieltä se vaan hyppäsi silmiini, huusi että: "osta minut, osta minut!" Ihan uskomatonta, että sain Minä, Katariinan yhdellä eurolla omakseni. Kuten voitte huomata oon siitä vieläkin ihan innoissani.

Tänään satuin oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ja löysin eräältä kävelykadulta Monet'n maalauksesta tehdyn printin joka on vähän A4:ää isompi ja tosi hyvässä kunnossa. Paperi ei ollut edes kastunut yhtään, eli joku oli ilmeisesti ihan vähän aikaa sitten sen siihen pudottanut. Kun kukaan ei minua tullut estämään, ajattelin, että löytäjä saa kai pitää. Eivätkä mukana olleet kaverinikaan minua kyllä estelleet, joten nyt miulla on tuommoinen mukava juliste piristämässä elämää.

Oon viime aikoina saanut myös ihan vanhanajan etanapostia ja siitäkös olen iloinen. Johtuen huomisesta nimipäivästäni oli äiti muistanut minua kissallisella kortilla ja suklaalevyllä (sekä aivan ihanalla itse kirjoitetulla runolla), ja pari päivää takaperin sain myös siskolta postia. On se jännä miten hyvälle tuulelle tulee jo siitä kun huomaa, että joku on minua muistanut. 

Koulussa taas

Kas niin! Joululoma on takana, samoin kuin ensimmäinen kouluviikko ja viikonloppukin pian. Olenkin pitänyt pitkän tauon blogiin kirjoittelussa, siksikin kyllä, ettei ole ollut mitään opiskeluun tai Seinäjokeen liittyvää kerrottavaa. Olin kotona peräti kuukauden yhteen menoon, ja loman loputtua oli toisaalta vähän sellainen olo, että hyvä päästä pois, ja toisaalta taas olisin voinut vielä jäädäkin.

Kuitenkin pääsen kenties jo piankin takaisin Itä-Suomeen, sillä kolmannen vuoden syksy alkaa työharjoittelulla, ja minulla sellainen saattaa olla jo haavissa. En ihan varmuudella uskalla mennä sanomaan vielä mitään, muuta kuin ehkä sen, että Savonlinnan kaupunginkirjasto ei ainakaan täysin tyrmännyt ajatusta työharjoittelijasta. Katsotaan nyt kuitenkin haastattelun jälkeen tarkemmin. Jos kaikki kuitenkin menee niin kuin olen suunnitellut, niin ainakin loppuvuosi kuluu kotoisassa Savonlinnassa. Itä-Suomeen pääsen toivottavasti jo kesäksi sillä eihän Seinäjoen asuntoa ole oikein syytä pitää tyhjänä yli puolta vuotta. Muutto onkin sellainen ongelma, että sitä tulee useinkin mietittyä ja pohdittua, minulla kun on kämppä täynnä isoja kalusteita. Sitä paitsi työharjoittelun jälkeen on koulua vielä vuosi (?) koulua jäljellä, joten tarvitsisin kämpän myös siksi aikaa. No kai ne asiat toisaalta järjestyy aikanaan, vaikkei se aina siltä tunnukaan kun olen tämmönen hössöttäjä ja hermoilija. Ehkä mietin näitä asioita myöhemmin.

Kouluun oli joka tapauksessa kiva palata, ja oma rauha omassa kämpässä on mukava asia sekin. Toisaalta vaarana saattaa olla viikonloppumuumioituminen, jonka osasin tosin melko hyvin välttää näin ensimmäisenä viikonloppuna. Sunnuntai vain meni vähän heikommin, ja olin jumissa sohvalla jossa katselin kaikki Komisario Palmut (ne kun olivat kaikki Youtubessa). Lauantaina sentään pakottauduin kauppaan, vaikkei sinne mitään asiaa ollutkaan. Ja silloin kun ei ole kauppaan mitään asiaa niin tulee yleensä ostettua myös jotain semmoista mitä ei välttämättä tarvitse, tällä kertaa se oli tämmöinen:

Kuvasta ei sitä näe, mutta kyseessähän on siis yöpaituli. Oranssi hintalappu ja ihanan värikäs kuva saivat minut vakuttuneeksi siitä, että tämä on hyvä ostos. Ja enpä kyllä vielä ainakaan ole katunut.

Mutta koska huomenna on taas koulua, ja minun pitäisi hankkia jonkinlainen unirytmi, niin lopetan tämän kirjoittamisen tähän ja toivotan kaikille värikästä vuotta 2015!

Taidan tarvita kurinpalautuksen

Miun rahankäyttö nimittäin tuntuu taas karanneen vähän hallinnasta. Mutta toisaalta, kyllähän se kurinpalautus tuleekin kun koulu alkaa huomenna, ei sitten oo aikaa kierrellä kaupoissa ostamassa turhaa tavaraa, vai miten? Oikeestaanhan en ees osta turhaa tavaraa, siksi yliviivasin koko sanan tuossa aiemmin. Mie nimittäin ihan oikeesti tarviin tommoset kynttilänjalat. Ja pitää kenkiä olla useempi ku yks pari!

...

Tein Anttilaan jo kaksi eri reissua, ekalla kerralla ostin kynttilänjalkoja ja vastustin kiusausta ostaa kengät. Kestin pari tuntia ihan hyvin, mutta sitten kenkähimo kasvoi vastustamattomaksi. Niin, että nyt miulla on uudet kengät. Ja voooi miten ne on IHANAT. Ahh. En kadu yhtään.

Kävin eilenkin kaupassa, nuo housut on itse asiassa, öhm... Myöskin uudet.

Mutta älkää hämääntykö, kaikki nuo miun ostokset oli oikeestaan aika kohtuuhintasia. Kaikki on joko alennuksesta ostettuja, tai muuten vaan halpoja.

Tällaista tällä kertaa. Alan taas päivittää tätä blogia samanlaisella Scheißella ku edellisenäkin vuonna. Niiin, että onnea vaan ja hyvää alkavaa syksyä kaikille niille jotka tätä lukee!

Olen lomaillut / Uusi lempimekkoni

Jos totta puhutaan niin tuo kaunis vaatekappale ei ole mekko, vaan tunika, mutta joka tapauksessa! Se on täydellinen ja sain sen nimipäivälahjaksi äidiltä. Hauska idea, koska miun toinen nimi on Mari (siitä piti tulla alunperin miun kutsumanimi mutta jotain tapahtu) ja tää sattuu olemaan Marimekon paita jos joku ei huomannut. Miusta tuntuu, että kiittelen äitiä tuosta tunikasta ihan lakkaamatta, mutta oon vaan tosi tosi onnellinen, että miulla on kerranki joku tyttömäinen ja KIVA vaate jonka voin pukea juhliinkin. Tää on vähän niinku mekko jota voi pitää housujen kanssa.

En ole tosiaa hirveästi kirjoitellut blogiini kun oon lomaillu vanhempien luona Joensuussa. On miulle kyllä kaikenlaista tapahtunu, mutta kirjotan siitä sitten jonkinlaisen koosteen myöhemmin. Huomenna menen vapaaehtoiseksi Ilosaarirockiin ja sen jälkeen miun pitäis tehdä kesäopintojuttuja valmiiksi.

Miun kesäloman "virallinen albumi" on Ed Sheeranin Multiply (X) En vaan millään kyllästy sen kuuntelemiseen.

Nina:

P.S Mie kirjottelen tänne taas joskus, hyvää kesää!

Ashes to Ashes

Ostin mielettömän upeen muumi-magneetin eilen. En vaan voinu olla ostamatta.

Innostuin pitkästä aikaa kattomaan Ashes to Ashesin ekaa tuotantokautta. Olin jo unohtanu miten paljon tykkään tosta sarjasta. Gene Hunt (Philip Glenister) on loistava, samoin kuin Alex Drake (Keeley Hawes) (molemmat tossa toiseksi ylimmässä kuvassa). Alex Draken vaatteet muuten ihan erityisesti kiinnittää miun huomion. Ja no, muutenki tää sarja on visuaalisesti tosi upee. Mutta tää on myös tosi hauska. JA tässä on ihan mieletön käsikirjotus.

Oon tosiaan kattonu koko päivän tuota. Mutta toisaalta, miulla on huomenna ja ylihuomenna töitä, joten vapaapäivä oli ihan hyvä pitää nyt kunnolla. Sitä paitsi, perjantai 13. on turvallinen pitää näin sisätiloissa. Ainakin enimmäkseen.

Vietän vielä tän viikonlopun täällä Seinäjoella, ja sitten meen vähäks aikaa kotiin. Sain muuten Ilosaarirockista hommia narikassa. Jee!

Pitkästä aikaa ihan turha postaus, saa skipata!

Todiste siitä, että oon käyny tänä viikonloppuna jopa ulkona! Muutoin oon istunu sohvalla ja lukenu netistä yhtä fikkiä joka sijottuu 1700-luvun lopun Amerikkaan. Mikään muu minuu ei oikeestaan oo nyt kiinnostanu. Väliin oon siihen tekstiin niin koukussa, etten meinaa malttaa ees nukkua. Oon lukemiseni taustalla kuunnellu Celtic Womania, koska se on semmosta sopivaa taustamusiikkia ja samalla hirveen rentouttavaa ja kivaa. Esim...

Siúil a Rún (Walk my love):

(Oon ihan koukussa tähän biisiin, ja jotenki miulle tulee tätä kuunnellessa kauhea kaipuu Skotlantiin..)

Paljon muuta kerrottavaa miulla ei sattuneista syistä ole. Halusin kuitenkin kirjoittaa tänne jotakin, koska kesäkuu alkoi! Jaaa olen siitä iloinen. Odottelen myös innolla juhannusta, että pääsisi taas käymään kotona.

Miun pitäis ehkä yrittää raahautua tänäänkin ulos. Edes sen verran, että saisin käytyä kirjastosta erään varaamani kirjan. Saisin sitten jotain muutakin lukemista. Heh.

Ainii mutta pahus! Kirjaston aukioloajat muuttu just tänään kesäajan mukaisiksi joten se ei olekaan auki. Pitää keksiä sitten varmaan jotain muuta..

Olipas sekava ja ainakin turha postaus! No mutta näittepä ainaki miun hienon t-paidan. ;)

Rrrakasstan postikortteja!

Kävin tänään Infossa koska tarvitsin postimerkin. Mutta en kehannut ostaa pelkästään yhtä postimerkkiä, joten ajattelin, että näön vuoksi ainakin kattelen muutakin, ja sitten eksyin ihastelemaan kortteja ja sittten hups ostin pari. Ois siellä ollu kyllä vaikka kuinka monta muutaki hienoo korttia mutta hilltisin itseni. Nuo kaks oli kuitenkin ihan pakko ostaa.

Infoon ei pitäis ikinä mennä, siellä on liikaa hienoja kortteja. Toisaalta kortit ei oo kamalan kalliita, mutta kun niitä kerää tarpeeks nii niille tulee aika mukavasti hintaa. Niin ja enhän mie nyt näitä kellekään raaski lähettää, kunhan omaksi ilokseni keräilen. No ei, kyl mie joskus lähetänki noita kortteja. Joskus.... Aika harvoin.

Tiian logiikka on aina vähän jännää. Esimerkiksi: Kun huomenna lähden Tukholmaan, ajattelin palauttaa kaikki lainat kirjastoon, ettei tule maksuja. Ihan loogista ja järkevää. Suunnitelma nyt vaan vähän kärsi siinä, että lainasin kirjastosta pari levyä mukaan kun kävin palauttamassa aiemmat lainat. Hmm... Tuota. No toisaalta onhan se hyvä, että lainasin levyjä enkä kirjoja, joten voin hyvin palauttaa ne jo tänään tai huomenna, mutta joudun tekemään tavallaan yhden turhan reissun kirjastolle kuitenkin. Pfff. Onneks kirjasto ei oo kaukana.

Hah, lainasin muuten mm. Madonnan levyn. Enkä voi vastustaa kiusausta olla laittamatta tähän loppuun teeman mukaista musiikkia:


You know that we are living in a material world, and I am a material girl~

P.S. Hauskaa päästä käymään Tukholmassa, siellä en oo nimittäin ennen ollutkaan!

Voihan flunssa!

Eilen podin flunssaa kotona (katoin dokumentin Billy the Kidistä, luin Linda Olssonin kirjaa ja join teetä), enkä siis mennyt koululle seminaariin. Tänään olin kuitenkin toimelias, sekä vähän terveempikin ehkä, ja raahauduin aamulla kouluun. Siellä istuttiin koneella kolme tuntia askartelemassa html-koodien kanssa ja sitten pääsi vihdoin pois. Miulla menee hermo siihen opettajaan kun se ei kerro koskaan mitään mistään.

Kolun jälkeen kävin kavereiden kanssa vähän kaupoilla, ja ostin kookengästä itselleni keveämmät kengät. (Vain koska tarvitsen!) Ja mietin myös miten oudolta kengät näyttää kirjotettuna. Ja sitä miten hassua on kun yksi kenkä on kenkä mutta pari on kengät. Suomen kieli on jännää.
Mutta oli ehkä elämäni nopein ostopäätös, sovitin kenkiä kerran ja se oli siinä. Kalliit nuo on, ihan kaaaauheen kamalan kalliit, mutta toivottavasti  ne on hyvät myös. Pirteet ne ainakin on!

Koulua on enää kolmisen päivää. Pitäisi jaksaa vielä vähän... Sitten alkaisi loma, tavallaan. Tosin toukokuun puolella ois vielä opintomatka Tukholmaan ja siitä pitäis tehdä myös joku raportti, että saadaan koululta avustus sitä matkaa varten. Koulu muuten avustaakin huimasti! Opiskelijoille ei itselleen jää kustannettavaa muuta kuin majoitus (joka sekin on meillä vain huimat 26 euroa) ja ruuat sekä tietysti metrot, bussit ym. Tietysti miulla on sittten vielä kesäopintoja joita pitäis suorittaa, että saan tuen, että voin maksaa vuokran, että miulla ois vielä ens lukuvuodellekin kämppä.

Kuuntelin tänään Riku-Pekka Kellokosken levyä Yksinäinen Vuori ja fiilistelin.  Se löytyy Spotifysta jos haluaa kuunnella enemmänkin (Suosittelen hyvin kovin todella paljon). Tässä kappale  
Keskikaupungin yö:

P.S:Oikeestaan mie vaan haluisin lukee kauheesti kirjoja ja kattoo dokumentteja ja tv-sarjoja ja nukkua ja upota jonnekin omiin ajatuksiini.

Mutta hei. Miulla on koulua enää vähän jäljellä ennen kesälomaa, ja sitten oon käyny jo ekan vuoden koulua. Ja hyvin arvosanoin vieläpä. ;)

Viime päivinä tapahtunutta

Meillä on tämmönen tylsä pesutupa

Lauantaina olin oikein ahkera: imuroin, tiskasin, vein roskat... Ja tietysti pyykkäsin, ja vieläpä neljä koneellista. Mutta muuta jännää ei oikestaan lauantaina tapahtunukaan, paitsi että, miten se sanotaan? Poltin sulakkeen. Hauskinta on se, etten ensin ees tajunnu että niin oli käyny. (Johtuu vaan siitä, ettei miulle koskaan aiemmin oo sattunu niin). Miulla kesti peräti tunti, ennen ku tajusin, että vika oli sulakkeessa. Oon aika hyvä.

Sunnuntaista en muista muuta kuin sen, että sain luettua Lassi Sinkkosen Solveigin laulun vihdoin loppuun. Voisin kertoo siitä lisääkin mutta tyydyn vaan toteamaan, että se on oikein hyvä kirja ja tykkäsin siitä, erityisesti lopusta. Ehkä kerron siitä myöhemmin tai ehkä en.

Tänään, on ilon päivä (vaikka onkin maanantai), sillä heti aamulla postiluukusta kolahti Hakekaa kätilö!-sarjan ensimmäinen kausi, ja tää päivä meneekin sitten sitä katsellessa. Lisäksi sain uusintatentistä hyvät pisteet (16/18) ja kurssin arvosana nousi ykkösestä neloseen. Jeee! Aurinkokin paistaa, vaikka pienenä miinuksena vois ehkä sanoo sen, että tänään on vähän kylmempi päivä kuin aiemmin on ollu. Vaikka ei sekään oikeestaan niin haittaa.

Oon kyllä ihan innoissani tuosta sarjasta, rakastan jo tuota pelkkää alkutunnaria! Ja kaikki jaksot on jotenkin niin sydämellisiä ja ihania ja aah... Tää on just semmonen sarja joka saa miut toisaalta tosi hyvälle tuulelle, mutta toisaalta taas saa miut välillä itkemään silmät päästäni.

Nyt miullta tosin on yks ongelma. Nimittäin se, että miulla on tätä sarjaa vaan yksi kausi...
Pahus!

Mutta niin, tämmöstä pientä kivaa miulla oli kerrottavana viime päivistäni.
Mitään erityisen jännää ei oo tapahtunu.

Kunnollinen kotipäivä

 Tunnetaan myös: "UlkonaOnMärkääJaTuuleeJotenEnMeneUlos"-päivänä. Miulla on ollu näitä päiviä oikeestaan jo kaks. Eilen koululla oli nimittäin vain yksi info eikä muuta, ja sen jälkeen palasinkin kirjakaupan kautta kotiin. Kirjakaupasta löysin ihania Muumi-kortteja! Eihän tommosia voi olla ostamatta. Erityisesti ihastuin Hemuliin. Korttien taustalla on tyynynpäälliset jotka ostin Anttilasta, ne ois ens kerralla lähdössä äidille kotiin.

Eilen imuroin ja tiskasin. Tein ehkä sitten jotain muutakin hyödyllistä, en vain nyt muista mitä. Tänään sitten pyykkäsin, vein roskat ja JOO. Keitin kiisseliä. Tuli namia, ei ollenkaan liisteriä tai möykkystä tai mitään semmosta. Ainoa ongelma siinä oli se, että laitoin siihen liikaa sokeria. Mutta ei kuitenkaan ollenkaan huono, kun ottaa huomioon että oon tehny kiisseliä viimeks yläkoulussa (vaikka eihän kiisselin tekeminen nyt vaikeeta oo), enkä muista kyllä sitäkään millon oisin viimeks sitä syöny.

Sit oon vähän askarrellu täällä myös. Eilen ompelin uuden hienon haalarimerkin haalareihin kiinni, ja tänään leikkelin tuommoset kyltit vessaan, kun meen iteki sekasin mikä pyyhe on vieraiden ja mikä oma. Niille on siis tarvetta! En tehny niitä vaan sen takia, että välttelisin jotai tärkeemmän asian tekemistä.... Krhöm.

Tänään pitäis ilmeisesti suunnata vielä kauppaan.


♥

Oui, värikästä!

Sain kotoa tällasen hienon pöydän ja tuoleja.

Kirjakori.

...Ja sen sisältö.

Bonjour!

 Tänään on värikäs, ihana, kaunis päivä! (Vaikka lunta sataakin, tai räntää, tai vettä, tai mitä onkaan.) Kouluun paluu alkoi kokeella, joka meni muuten hyvin, uskallan väittää! Huutomerkkejä käytän taas paljon. Anteeksi. Väsynyt olen kyllä myös melkoisesti. Isä kävi kylässä kun se ystävällisesti toi miulle Joensuusta pöydän, enkä saanut nukuttua kun se vähän kuorsas. Isä, ei pöytä. Tai ehkä en siks vaa saanu unta kun en ollukaan täällä yksin. Ensin en meinannu saada ollenkaan unta, ja sitten heräilin tunnin välein, tai siltä se ainakin tuntu. Noo ens yö menee jo ehkä paremmin!

Saatoinhan mie sitä koettakin vaan hermoilla. Kuka tietää!

Tässä erinomaisesti päiväni tunnelmaan sopivaa musiikkia:

Ranskaa en ymmärrä tai osaa mutta se ei haittaa! Tää kuulostaa ihanalta.
Värikkäältä!
VÄRI on hieno asia.

Pyydän muuten vähän anteeks, miun piti ottaa miun järkkäri Seinäjoelle  mutta en ottanukaan. Oisitte saanu ehkä hienompia kuvia jos oisin jaksanu ottaa sen mukaan. Kivaa ja värikästä päivää kaikille kuitenkin! Miulla ainaki oli pitkästä aikaa ihana päivä. (Lomaa ei lasketa, koska loma on tietysti ihana, mutta siis pitkästä aikaa on Seinäjoella ihanaa ja kivaa ja värikästä ja stressitöntä.)

Ostin taas kaikkee hirmu kivaa!

Joudun taas vähän häpeämään kuvanlaatua mutta... Tässä päivän saalis.

Ostin siskonpojille synttärikortin. 1,20e.

Kirjastosta löytyi ihania lastenkirjoja 50 sentillä.

Venäläisiä satuja! Oon tästä kirjasta erityisen innoissani.

Kirjakaupasta ostin pokkarin, tästä maksoin jopa 5 euroa.

Miulla on nyt siis aarteita kirjahyllyssä. (Tai siis ei miulla oikeestaan oo kirjahyllyä, mut ikkunalaudalla.) Noiden lastenkirjojen kuvitukset on ihan mielettömät! Lisäksi tuo Linda Olssonin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja on kiinnostanut minuu jo pitkään, ja oon innoissani kun sain sen nyt ihan omaks. Korttiinkin oon tyytyväinen, vaikka siinä onkin vaan kolme kynttilää kun pojat oikeesti täyttää neljä. Mutta ainakin sen tunnelma on ihan kohdallaan!

Mitä muuta uutta miun elämässä... No hain ainakin eilen kesätöihin hautuumaalle Joensuun seurakunnalle. Kovasti toivoisin pääseväni sinne töihin, mutta ehkä miun pitää yrittää hakee niitä kesätöitä jostain muualtakin. Vuokrakin pitäis nimittäin maksaa, muuten ei sillä ois niin väliä.

Oon kuunnellu pari päivää melkein vain ja ainoastaan Tatu:a pa ruski. Syyksi olen tähän ajatellut sen, että niiden biiseissä on just mukavasti toistoa, että ehkä miulle jopa jää jotain päähänkin. Esimerkiks vois miun ainakin kuvitella muistavan miten sanotaan "laske sataan" venäjäksi. Sitä toistetaan yhessä kappaleessa ihan koko ajan. Se on sitten eri juttu mitä hyötyä siitä on mutta... Niih. Toinen juttu miks kuuntelen niiden biisejä on se, että kun etin jostain sanat, niin opin lukemaan venäjää paremmin kun kuulee oikeen ääntämisen taustalta, tässäkin toisto on pelkkää plussaa!
Oon taas innostunu venäjän opiskelusta, on kiva huomata, että osaakin jopa jotain.

Pyydän vielä anteeks noita kuvia. Mut ku halusin näyttää teille mitä ostin! Ja kyllä noista ehkä jotain selvää saa. Lupaan hankkia paremman kameran.

Vissiin jotain vitamiineja...

...Saa pirtelöistä, joita nyt voin jopa tehdä, koska ostin vihdoin sauvasekoittimen! Tai eilen ostin, ja tänään oon tehny jo kaks pirtelöö. Välissä tosin piti käydä kaupasta ostamassa pakastemarjoja, että saa vähän vaihtelua. Pirtelöiden tekeminen on vaan niin helppoa, vähän jotain kauraleseitä ja jotain banaania vaikka ja sitte jogurttia voi laittaa kaans... Ja hunajaa  ja marjoja ja appelsiinimehua vaikka. Ja aina tulee hyvää!

Viimeaikaisiin hurahduksiin lukeutuu pirtelöiden lisäksi mm. jättiläisrobotit. Joo-o. Jännä miten aina välillä löytää tommosia uusia hienoja juttuja. Katsottiin eilen kavereiden kanssa Pacific Rim, ja miulle tuli siitä ymmärrettävästikin mieleen yksi ikivanha peli (One Must Fall 2097) jota veljien kanssa ollaan pelattu. Tosin en tiedä selittääkö se kokonaan miun innostuksen aiheeseen, vai johtuuko se jostain ihan muusta. Mutta toisaalta ei sillä oo mitään väliä mistä se johtuu, koska miusta se on vaan jotenkin hirmu siistiä! Ja vaikka se leffa ei juonellisesti ollu maailman paras niin visuaalisesti se oli kyllä ihan huippu.

Viimeaikoina oon käyttäny myös vähän liikaa rahaa. Esimerkiksi päädyin eilen ostamaan parikin heräteostosta, ensin tämän:

söpön pöllöpenaalin, josta maksoin sitten 16€. Jipii. Mutta en voinu olla toisaalta ostamattakaan kun harvoin jotain tommosta söpöö kävelee vastaan. www.arkkikauppa.com <--Tuolla on kaikkea muutakin kivaa ja söpöä. Katsokaa jos kiinnostaa! Niin tosiaan sitten se toinen heräteostos... Ostin siis keltaisen lävikön. Ihan vaan siitä syystä, että se oli niin söpö. Ja toisaalta siksikin kun se oli alennuksessa. Ja no joo kyllä mie oikeesti tarviinki sellasen.

Ehkä. Luulisin.

Pitkän viikonlopun hyviä puolia

... On esimerkiksi se, että on liikaa vapaa-aikaa (vaikkei oikeesti kyllä ois koska on niin paljon koulujuttuja) jolloin voi lähtee ulos ja päätyy lopulta vaikka kauppaan josta ostaa sellasia juttuja joita ei oikeesti tarviis, mutta josta tulee hyvä mieli. Kuten esimerkiks leipägrilli.... Tai tuo alimman kuvan  pokkari alle neljällä eurolla. Paitsi että tuon kirjan oisin kyllä ostanu joka tapauksessa jossain vaiheessa elämässäni nii ei se varsinaisesti oo turha. Eikä leipägrillikään koska sillä voi grillata leipiä.... Tiijättekö.

Eilen kävin taas vaihteeksi kaupungin toisella laidalla kun kävin erään koulukaverin luona, yhen toisen kaverin kanssa. Katottiin oikeestaan koko päivä ku se jonka luo mentiin, pelas Assasin's Creed-peliä, ja sitten välillä se teki meille hyvää ruokaa ja keitti teetä ainakin kolmeen kertaan ja tarjos hirveesti herkkuja ja sitten JOO nii se grillas illalla leipiä kans ja siks halusin nyt itelleniki leipägrillin koska naminami.

Nyt harmittaa kun en ottau kuvia siitä talosta jossa se asuu, se oli jotenkin tosi söpö ja hassu talo! Sillä ei ollu omassa kämpässään suihkua vaan se suihku oli kellarikerroksessa, esimerkiks. Ja se oli tosi vanha talo joka oli kuution muotoinen ja minereettipäällysteinen ja ovet naris mutta se oli kuitenkin kamalan kodikas vaikka siellä haisikin vähän kosteus. Kuulemma.

Mutta niin, sieltä kaverin luota tulin vasta joskus yhdeksän aikaan illalla, kuten ylin kuva näyttää. Lakeuden ristissä oli tommoset pinkit valot niin oli pakko ottaa kuva. Vaikka ei se nyt tietenkään kuvassa oo yhtä hieno ku livenä. Kastuin muuten tuolla kävellessäni, koska eilinen oli melkoisen sateinen päivä. Tajusin, että tarvitsen kunnollisen sateenvarjon. Pääsen taas ostamaan jotain hyödyllistä kivaa!

Keskimmäisestä kuvasta ei oikeestaan sen enempää ku että halusin ottaa nuista kylteistä kuvan ihan vaan tuon Uuskaarlepyyn takia. Ja ehkä vähän Lapuankin.Ylipäätään siks, että oon Seinäjoella ja täällä on erilaisia kylttejä ku Joensuussa! Ei ku miusta Uuskaarlepyyssä oli vaan jotain hienoo.

Onneks kelloja siirrettiin taakse päin niin sain nukkua tunnin pidempään tänään. Niin, että voin valvoo pitkään illalla, ja sitten voin taas nukkua pitkään seuraavana aamuna... Miun unirytmi on taas ihan sekasin.