Hassuja hiuskokeiluja

Enneeeen...

... Jälkeeeeen.

 Löysin helppojen kiharoiden ohjeen netistä jo aikoja sitten, mutta tänään kun kävin kerrankin viikonloppua vasten suihkussa päätin uskaltaa uskaltaa. Kun ei tämmöstä voi kokeilla jos on seuraavana päivänä vaikka koulua, kun eihän sitä voi tietää mikä lopputulos on.

Ja lopputuloshan vois olla jopa ihan hauska... Jos jaksais kiertää noi hiukset kunnolla sen hiuspannan (tai sukkahousujen) ympärille eikä tehdä niin kuin minä ja kierittää ne vaan jotenkin ja suunnilleen sinne päin. Takaa ei hiukset kihartunu ihan kuten oli suunniteltu mutta ei se mitään. Onneks on viikonloppu eikä oo varsinaisesti pakko mennä minnekään.

Mutta oli tää aika veikee ohje, kannattaa kokeilla jos vaan omaa riittävän pitkät hiukset! Eli hieman kosteet hiukset vaan kieputetaan pääpannan ympärille ja annetaan niiden olla silleen jonkin aikaa, yön yli -tai kuten tässä tapauksessa, kuusi tuntia.

P. S.Kyllä, miulla on aina näissä kuvissa sama paita päällä, johtuu siitä, että se on miun rakas paras rento kotiasu.

Kävin metsässä

Seinäjoella ei tarviikaan kävellä kauas keskustasta niin on jo ihan metsässä, hehheh. Kävin kaverin kanssa kävelemässä luontopolkua pitkin koulun päätteeksi, ja loppujen lopuksi tuli sitten käveltyä kaikkiaan 10 kilometriä. Oli kivaa vaihtelua kyllä päästä välillä pois keskustasta. Ja sitten toisaalta taas oli kivaa palata keskustaankin. (Haettiin lopuksi pitsat ja suunnattiin kumpikin kämpillemme suihkuun.) Ilmakin oli juuri sopiva tuommoiseen kevyeen kävelyyn, oli pilvistä ja tuuli mukavasti! Ehkä palaan tuonne reippailemaan toistekin. Ja nyt kun reitin on kerran kävellyt läpi niin toinen kerta on jo huomattavasti mukavampi.

Vaikka paljon enemmän minua kiinnostaisi tällä hetkellä kokeilla ratsastamista. En ole ratsastanut koskaan kunnolla, mutta kokeillut olen sentään joskus... Ehkä kymmenen vanhana? Miulle tulee tämmösiä mielihaluja aina toisinaan, ratsastamisen kanssa aika useinkin, enkä ihan tarkkaan tiedä ees että mistä ne aina putkahtaa. Nyt en malta mennä nukkumaankaan kun ajattelen vaan sitä miten kiva olisi käydä ratsastustunneilla. Toisaalta minuu ei oikein kiinnostais, kun talli on ehkä noin neljän kilometrin päässä miun kämpästä, eikä miulla oo pyörää. Tuntien jälkeen ei välttämättä huvittais enää kävellä takaisin sitä neljää kilometriä.

Ja sitä paitsi ratsastaminen on rikkaiden harrastus.

Ja sitten toisaalta mie haluisin jonkun sinne seuraksi. Mutta kyllä oisin kauheen kiinnostunut nyt! (En mie kyllä niistä hepoista oo niin innostunu, mutta ratsastaminen sinänsä vois olla aika siistiä.)

Kuka ilmottautuu?

Tiesittekö, että Espanjassa teloittajat pukeutuivat joskus kauan sitten keltaiseen?

 Täällä on sää vähän heittelehtinyt koko viikon ajan. Ensin oli keväistä, aurinko paistoi ja oli jo lämmintäkin. Sitten eräänä päivänä satoi paljon lunta, ja tuli kylmä. Silloin ajattelin, että se olis jo päivässä ohi mutta sitä kestikin yllättävän pitkään. Yksi päivä oli loskainen ja märkä ja hämärä kun lumi suli pois ja satoi paljon paljon vettä ja nyt sitten on taas keväisen aurinkoista ja lämmintä.

Kävin tänään Tuurissa kaverin kanssa, alin kuva on sieltä. Joskus oon väittäny, että en oo mikään kenkäfriikki, mutta ehkä mie kuitenkin ihan pikkusen oon. Heh... Nuokin valkoiset kengät ois ihanat, jos ei oteta huomioon sitä, että valkoiset kangaskengät onkin ehkä huonoin keksintö ikinä, ainakin kun asuu Suomessa.

Meillä alkoi koulussa somistuskurssi jonka valitsin siis vapaasti valittavista kursseista. Siitä saa helpot kaks opintopistettä, eka tehtävä on esimerkiks kuvata näyteikkunoita ja arvioida kenelle ne on suunnattu, mitä teemoja niissä on ja miten tuotteet erottuu ja muuta vastaavaa. Sit meidän pitää tehdä muutamia paritöitä, yks tehtävä on pitää esitelmä jostakin väristä, ja meille sattui sitten keltainen väri. Sit meidän pitää mennä johonkin yritykseen tekemään joku ihan oikee somistus näyteikkunaan (tai sitten vaan jonnekin myyntipöydälle). Ihan tuommosta mukavaa puuhaa siis muun koulun ohessa.

Kuluneella viikolla oon myös saanu todistaa aivan surkeeta asiakaspalvelua kun oon soitellu vähän sinne ja tänne. Nyt sen vielä varman huomaa eri tavalla, kun meillä alko koulussa asiakaspalvelun kurssi. Siell koko ajan oppii sitä, että millaista sen asiakaspalvelun oikeesti pitäis olla, ja miten yritysten oikeesti pitäis toimia.

So so what?

Miulla on hieno piirrospäiväkirja joka sain äidiltä jo kaks vuotta sitten, mutta johon en ole vielä piirtänyt mitään. Itse asiassa tässä onkin kaksi ensimmäistä sotkua jotka olen saanut vasta aikaan, ja se on iso saavutus koska en oo piirtäy tosi pitkään aikaan mitään. Olen aika tyytyväinen oikeanpuoleiseen, vaikka itse sanonkin. Ei se tässä tosin niin hyvältä näytä kun tää kuva vähän vääristää ja sillee. Seliseli. Mutta tosiaan, kirja on odottanut kotona vaan sopivampaa aikaa. Ja tässä kun nyt mietin, nii parempi vaan että alotin tän kirjan täyttämisen vasta nyt.

Oikeestaan miun piti hehkuttaa tässä Pinkiä ja sitä miten mahtava se on. (Niin siis kuvasta ei tunnista, mutta yritin siis piirtää Pinkin. Kyllä se muuten miusta onnistu, mutta suu on vähän vaikee piirrettävä, ois tehny mieli jättää se kokonaan pois.) Oon jostain syystä tykänny Pinkistä ainaki yläasteelta asti ja se on ollu aina miun ylitsevuotavaisen ihailun kohde ja inspiraation lähde.

Miun tykkäämiset menee aina sillä tavalla, että ne pulpahtaa joskus esiin, ja sit ne taas painunu pidemmäks aikaa pinnan alle ja sitten taas määräämättömän ajan päästä pomppaa takas esiin. Voisin muuten laittaa tähän vaikka kuinka monta videota Pinkistä, mutta ehkä tyydyn nyt vaan näihin kahteen:

Se on vaan niiiin mieletön.
Se laulaa niiiiin hyvin.
Wau.

(Ja nuo hiukset!)