Roikun sinussa kuin hirsipuussa

... Kielon kukkia suussa ja vailla huolta!

Eilen, lauantaina oli Seinäjoella Happoradion Eleganttimarssi-kiertueen konsertti jota oltiin kaverin kanssa katsomassa. Siitä asti on soinut päässä erityisesti Hirsipuu, syytä en tiedä. Mutta olipa kiva kerrankin käydä jossain harrastamassa vähän kulttuuriakin, kun tulee niin harvoin lähdettyä mihinkään, jos ja kun kirjastoa ei lasketa.

Tää alempi video ei oo Seinäjoelta, mutta melko samanlainen esitys se oli täälläkin. Miusta erityisen kivaa oli, kun lavalla oli tuommosia jalkalamppuja. Koko keikka itse asiassa alkoi niin, että kaikki esiintyjät sytytti oman lamppunsa yksi kerrallaan.

En saanu keikalta kauheasti mitään kuvia, kun kamerani ei oo mikään paras. Ja sitten toisaalta, halusin ihan vaan keskittyä olennaiseen. Miusta oli itse asiassa tosi ärsyttävää kun paikalla oli sellasia ihmisiä, jotka ei selkeesti osanneet muuttaa kännykkäkameroidensa asetuksia ollenkaan vaan räiskivät salamavaloilla (joillain oli siinä kamerassa vielä äänetkin päällä, öärnggh). Olihan se kyllä vähän häiritsevää. Tai aika paljonkin oikeestaan. Jos kerran on ihan pakko ottaa kuvia, niin eikö niitä voi ottaa mahollisimman huomaamattomasti?

Mutta kaikkiaan oi kuitenkin tosi kiva keikka. Saatiin istua koko keikan ajan koska Eleganttimarssi on konserttisalikiertue, joka tarkotti myös sitä, että soittajina oli myös kolme viulistia ja kosketinsoittaja. Seinäjoella tuo konsertti ei tosin ollut konserttisalissa vaan Rytmikorjaamolla joka on enemmänkin rokkiklubi, siksi tuolitkin oli vähän... No ne ois voinu olla paremmatkin, sanotaan vaikka niin. Mutta vaikka nyt vaikuttaa ehkä siltä että valitan asioista vaan, niin kyllä miulla oikeesti oli tosi kivaa!

Tässä Che Guevara joka oli ehkä tän keikan suosikkibiisini (tääkään video ei oo Seinäjoelta, mutta sillähän ei ole merkitystä, samalta kiertueelta tää kuitenkin on) :

Tää päivä menee varmaan noita keikkavideoita katsellessa ja kuunnellessa. Yksi esseekin pitäis tehdä loppuun mut sehän menee siinä sivussa.

Tässä vielä loppuun vähän humppaa, eli Ihmisenpyörä:

P.S. Jouluun on kuukausi enää!

Ensimmäinen lukuvuosi takana jo!

Ihanan vihreää.

Mie ihastuin Peräseinäjoen kirjastoon, se on niin ihanan kotoisa!

Tässäpä teille kuvia viime päiviltä. Luonto alkaa vihertää jo ja lämmintä on ollut parina päivänä oikein kunnolla. Flunssa on kutakuinkin taltutettu, samoin kuin viimeisetkin tentit. Koulua ei enää olekaan muutamia tehtävien palautuksia lukuun ottamatta! On se vaan jännä tunne kun on taas yksi kouluvuosi takana.

Eilen käytiin kavereiden kanssa syömässä pitsaa, ja illalla oli kotimaisen kirjallisuuden kurssiin kuuluva kirjavinkkipiiri Peräseinäjoella. Siellä oli dekkari-ilta, ja vinkkasin ihan ensimmäistä kertaa ikinä, ja siis vinkkasin tuon Tiina Forsmanin Annikki Nissinen selvittää murhan. Jännitti hirveästi etukäteen, varsinkin kun en itse hirveesti tuosta kirjasta tykännyt. Hyvin se kuitenkin sujui ja ihmiset siellä oli oikein ihania.

Tuo kirjastokuva on siis sieltä Peräseinäjoelta, alin kuva on sieltä pitsapaikasta ja keskimmäiset kuvat on sunnuntailta kun yritin tehdä asiakaspalvelun oppimispäiväkirjaa. Jaksoin tehdä sitä kolme tuntia, mutta sitten meni hermot ja oli pakko mennä kauppaan ostamaan keksiä. Tulikin heti parempi mieli, varsinkin kun katsoin Areenasta samaan aikaan Sydämen asialla-jaksoja. Heh.

Yle Areena ja sen dokumentit onkin olleet kavereitani viime päivinä. Tänään suunnitelmissa olisi katsoa Jäävuoren varjoon jonka olen jo kovin kauan halunnut nähdä. Dokumentin tekijä oli siis löytänyt kirpputorilta laatikollisen kaitafilmejä joissa on tallennettuna yhden ihmisen koko elämä. Dokumentti on vielä kuusi päivää nähtävänä, niin että kannattaa kiirehtiä! Alankin nyt itse sitä katsella...

P.S. Tämän päivän kruunasi kortti jonka sain eräältä lahjakkaalta ystävältä:

Voihan flunssa!

Eilen podin flunssaa kotona (katoin dokumentin Billy the Kidistä, luin Linda Olssonin kirjaa ja join teetä), enkä siis mennyt koululle seminaariin. Tänään olin kuitenkin toimelias, sekä vähän terveempikin ehkä, ja raahauduin aamulla kouluun. Siellä istuttiin koneella kolme tuntia askartelemassa html-koodien kanssa ja sitten pääsi vihdoin pois. Miulla menee hermo siihen opettajaan kun se ei kerro koskaan mitään mistään.

Kolun jälkeen kävin kavereiden kanssa vähän kaupoilla, ja ostin kookengästä itselleni keveämmät kengät. (Vain koska tarvitsen!) Ja mietin myös miten oudolta kengät näyttää kirjotettuna. Ja sitä miten hassua on kun yksi kenkä on kenkä mutta pari on kengät. Suomen kieli on jännää.
Mutta oli ehkä elämäni nopein ostopäätös, sovitin kenkiä kerran ja se oli siinä. Kalliit nuo on, ihan kaaaauheen kamalan kalliit, mutta toivottavasti  ne on hyvät myös. Pirteet ne ainakin on!

Koulua on enää kolmisen päivää. Pitäisi jaksaa vielä vähän... Sitten alkaisi loma, tavallaan. Tosin toukokuun puolella ois vielä opintomatka Tukholmaan ja siitä pitäis tehdä myös joku raportti, että saadaan koululta avustus sitä matkaa varten. Koulu muuten avustaakin huimasti! Opiskelijoille ei itselleen jää kustannettavaa muuta kuin majoitus (joka sekin on meillä vain huimat 26 euroa) ja ruuat sekä tietysti metrot, bussit ym. Tietysti miulla on sittten vielä kesäopintoja joita pitäis suorittaa, että saan tuen, että voin maksaa vuokran, että miulla ois vielä ens lukuvuodellekin kämppä.

Kuuntelin tänään Riku-Pekka Kellokosken levyä Yksinäinen Vuori ja fiilistelin.  Se löytyy Spotifysta jos haluaa kuunnella enemmänkin (Suosittelen hyvin kovin todella paljon). Tässä kappale  
Keskikaupungin yö:

P.S:Oikeestaan mie vaan haluisin lukee kauheesti kirjoja ja kattoo dokumentteja ja tv-sarjoja ja nukkua ja upota jonnekin omiin ajatuksiini.

Mutta hei. Miulla on koulua enää vähän jäljellä ennen kesälomaa, ja sitten oon käyny jo ekan vuoden koulua. Ja hyvin arvosanoin vieläpä. ;)

Ostin taas kaikkee hirmu kivaa!

Joudun taas vähän häpeämään kuvanlaatua mutta... Tässä päivän saalis.

Ostin siskonpojille synttärikortin. 1,20e.

Kirjastosta löytyi ihania lastenkirjoja 50 sentillä.

Venäläisiä satuja! Oon tästä kirjasta erityisen innoissani.

Kirjakaupasta ostin pokkarin, tästä maksoin jopa 5 euroa.

Miulla on nyt siis aarteita kirjahyllyssä. (Tai siis ei miulla oikeestaan oo kirjahyllyä, mut ikkunalaudalla.) Noiden lastenkirjojen kuvitukset on ihan mielettömät! Lisäksi tuo Linda Olssonin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja on kiinnostanut minuu jo pitkään, ja oon innoissani kun sain sen nyt ihan omaks. Korttiinkin oon tyytyväinen, vaikka siinä onkin vaan kolme kynttilää kun pojat oikeesti täyttää neljä. Mutta ainakin sen tunnelma on ihan kohdallaan!

Mitä muuta uutta miun elämässä... No hain ainakin eilen kesätöihin hautuumaalle Joensuun seurakunnalle. Kovasti toivoisin pääseväni sinne töihin, mutta ehkä miun pitää yrittää hakee niitä kesätöitä jostain muualtakin. Vuokrakin pitäis nimittäin maksaa, muuten ei sillä ois niin väliä.

Oon kuunnellu pari päivää melkein vain ja ainoastaan Tatu:a pa ruski. Syyksi olen tähän ajatellut sen, että niiden biiseissä on just mukavasti toistoa, että ehkä miulle jopa jää jotain päähänkin. Esimerkiks vois miun ainakin kuvitella muistavan miten sanotaan "laske sataan" venäjäksi. Sitä toistetaan yhessä kappaleessa ihan koko ajan. Se on sitten eri juttu mitä hyötyä siitä on mutta... Niih. Toinen juttu miks kuuntelen niiden biisejä on se, että kun etin jostain sanat, niin opin lukemaan venäjää paremmin kun kuulee oikeen ääntämisen taustalta, tässäkin toisto on pelkkää plussaa!
Oon taas innostunu venäjän opiskelusta, on kiva huomata, että osaakin jopa jotain.

Pyydän vielä anteeks noita kuvia. Mut ku halusin näyttää teille mitä ostin! Ja kyllä noista ehkä jotain selvää saa. Lupaan hankkia paremman kameran.

Ihana arki

Joululoma oli oikein ihana! Vieläkin on tosi rentoutunut olo, ja sain kotoa mukaan kaikkea mukavaa, kuten tiikerisukat jotka aloitin joskus vuosi sitten. Sain tosin vaan toisen sukan valmiiksi, mutta äiti ystävällisesti neuloi miulle sitten toisen sukan! Mie sotkin toisen sukan lopussa jotenkin ja nuo oranssit pisteet meni vähän vääriin kohtiin, mutta tunnistaapahan nyt ainakin, että mikä sukka on miun tekemä.

Sain pipon myös! Kauhean paljon tykkään piposta.

Sain mukaan myös ihan omat bambupuikot ja pehmoista lankaa, niin että jos vaikka stressin helpottamiseksi (sitten kun sellainen iskee) neuloisin pehmeän kaulaliinan. Oi niin ja sitten sain myös inkivääriteetä! Ja vaikka mitä muuta mukavaa mutta siinä kai ne tärkeimmät.

Pari päivää olen vaan kuunnellut Emeli Sandéa, erityisesti Read all about it:iä. Ja eilen kuuntelin Aladdinin A Whole new world:ia. Moonta kertaa. Kyllä. Semmosta.

Miulla on muuten ollu tosi lempee alotus kevätlukukaudelle. Onneksi. Eilen oli kaksi tuntia koulua kahestatoista kahteen ja tänään on kokonaan vapaata, huomenna on yhdeksästä kahteen, mutta perjantai on taas vapaa! Ainakin tämän vapaapäivän käytän kattomalla Areenasta Neiti Marplen jaksoja. Ja Hercule Poirotteja. Hihi.

Syysloma tuli ja syysloma meni

 Syysloma oli oikein kiva, kävin esimerkiks Joensuussa, jossa oli vähän katutaidetta! Niiskuneiti oli kyllä suosikkini, mutta torin toisella laidalla oli myös semmonen kiva taidejuttu (josta en tosin ottanu kuvaa) josta tykkäsin paljon. Kuten ylemmästä kuvasta näkee niin loman alussa sää oli ihan tavallisen syksyinen, mutta viimesten päivien aikana säätila vähän muuttu eri suuntaan:

Kaverin kanssa oli kiva kävellä tommosessa järkyttävässä tuiskussa, varsinkin kun ei oikeestaan oltu siihen varauduttu. Sillon kun lähdettiin niin aurinko paistoi eikä ois voinu kuvitellakaan että alkais myrskytä.

Lomasta en muista hirveesti. Muuta kun nyt ehkä sen, että pikkuveljen kanssa katottiin pitkästä aikaa eka Harry Potter-leffa, ajoin paljon autolla, kävin kaks kertaa saunassa (Jee!) tein avokadopastaa josta tuli hirmu hyvää, paijailin kissaa sen mielestä ehkä liikaakin ja onnistuin koukuttamaan itseni kanadalaiseen reality-show Mantrackeriin. Naurettavaa miun mielestä, oon ollu siihen ihan kamalan addiktoitunu lauantai-illasta asti. Tajusin lomalla myös, että etuhiukset on jo liian pitkät, vaikka ei oo ees kahta kuukautta siitä ku viimeks kävin niitä leikkuuttamassa. Siitä huomiosta en oikein tykänny.

Seinäjoelta Joensuuhun ja sieltä vielä kotiin matkustaminen on muuten aika väsyttävää. Ensin pitää matkustaa kolmella eri junalla, ja sitten vielä bussilla. Kaikkiaan matkaan taisi kestää semmoset... Seitsemän tuntia? Ja sama tietysti toiseen suuntaan. Onneksi ärsyttävimmiltä kanssamatkustajilta vältyttiin, melkein ainakin. Seuraava kotireissu sitten jouluna vasta! Sillä välin vähän Mantrackeria.....

... Voi ei.

P.s. Tappelin tän blogin ulkoasun kanssa taas ihan pirun pitkään, mutta oon lopulta tyytyväinen!