lauantai 15. helmikuuta 2014

Kyylään junia ja tein kääretortun

Onnistunut kääretorttupohja

Onnistunut kääretorttu. Ja täytettä, ja mustikoita.
Ja lautanen. Ja lusikka.
Tämä ystävänpäivä meni kavereiden, syömisen ja elokuvien parissa. Leivoin ihan itse kääretortun, tuli melko hyvää! Leipominen on hirmu rentouttavaa kun saa tehdä rauhassa omassa keittiössään.

Kuvasin tässä pari päivää sitten parvekkeeltani ohi kulkevan junan. Havainnollistaakseni vaan kuinka lähellä junarataa oikeestaan asunkaan. Tykkään kyllä niin paljon siitä, että tästä kulkee paljon junia! Sitä ei oikeestaan ees aina huomaa, ja sehän on toisaalta hyvä vaan. Junia ei oikeestaan kuule, ne vaan tuntee silleen jännästi. Kaikkein parasta on muuten se, kun myöhään illalla kulkee matkustajajuna. Tuun siitä jostain syystä aina hyvälle mielelle.

Miun pitäis lakata blogitekstien kirjottaminen keskiyön jälkeen... Nää on aina niin sisältörikkaita ja kieliopillisesti täydellisiä. Hyvää eilistä ystävänpäivää muuten!

torstai 6. helmikuuta 2014

On niin helppoo olla onnellinen


Oma oma keittiö. Oma keittiö. Ooooooma keittiö. Hihi.
Oman keittiön oma hedelmävati.
Isomasun oloasu.


Oli ihanaa saada ihana nimipäiväkortti!





 Tein lettuja.
Ja tässä nyt se lupaamani kuva.
Sohvani siinä siis! Tää on muuten oikein mukava istua. Tuossa toisessa nurkassa nytkin majailen ja kuuntelen Olavi Uusivirtaa. Sain tän sohvan tänne jo samana päivänä ku muutin, kun sattumalta eräällä tän talon asukkaalla oli sohva myynnissä ja se halus siitä ilmeisesti nopeesti eroon. Ei tarvinnu muuta ku rahdata se hissiin ja tulla pari kerrosta alemmas, nii että hyvä kun onnistu tääkin näin helposti!
Paljon se painoi kyllä... Tosin se nyt onkin vuodesohva. Onneks oli apuna se mukava ihminen joka miulle ton möi, ja eräs kaverini joka sattui epäonnekseen olemaan miun luona kylässä kun se myyjä soitti siitä, että sohvan saa tulla hakemaan.

Tykkään. Kaikesta. Ainakin vielä toistaseks. Kerron jos tilanne muuttuu.

"Lokki tietää kaiken mutta pitää nokkansa kii"

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Viime päiviä kuvina

Pakkaaminen on vähän vaikeeta kun pitäis jotenki pärjätä ilman astioita ja kuitenki syödä.
Saattaa se näyttää ihan vähän ällöltä näin läheltä, mutta ooi kun oli hyvää!


Olin ilonen uuden kämppäni vessassa.

Tätä vessaa ei jää ikävä!


Viimeisiä muuttolaatikoita + tuoli.
Viime päivät on tosiaan menny ihan mieleöntä vauhtia. Niin paljon on tapahtunu! Onneks nyt on edessä pitkä viikonloppu niin voin vähän palautua tästä muuttorumbasta.
Näiden kuvien lisäks miun kai pitäis ottaa kuvia enemmän tästä uudesta kämpästä. Mutta aikansa kaikella, huomenna sitten kun on valoisampaa ja saa parempia kuvia. Sitten voin kertoo enemmän myös eräästä sohvasta joka löysi tiensä tänne miun iloksi.

torstai 30. tammikuuta 2014

Ostin taas kaikkee hirmu kivaa!



Joudun taas vähän häpeämään kuvanlaatua mutta... Tässä päivän saalis.

Ostin siskonpojille synttärikortin. 1,20e.

Kirjastosta löytyi ihania lastenkirjoja 50 sentillä.


Venäläisiä satuja! Oon tästä kirjasta erityisen innoissani.


Kirjakaupasta ostin pokkarin, tästä maksoin jopa 5 euroa.
Miulla on nyt siis aarteita kirjahyllyssä. (Tai siis ei miulla oikeestaan oo kirjahyllyä, mut ikkunalaudalla.) Noiden lastenkirjojen kuvitukset on ihan mielettömät! Lisäksi tuo Linda Olssonin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja on kiinnostanut minuu jo pitkään, ja oon innoissani kun sain sen nyt ihan omaks. Korttiinkin oon tyytyväinen, vaikka siinä onkin vaan kolme kynttilää kun pojat oikeesti täyttää neljä. Mutta ainakin sen tunnelma on ihan kohdallaan!

Mitä muuta uutta miun elämässä... No hain ainakin eilen kesätöihin hautuumaalle Joensuun seurakunnalle. Kovasti toivoisin pääseväni sinne töihin, mutta ehkä miun pitää yrittää hakee niitä kesätöitä jostain muualtakin. Vuokrakin pitäis nimittäin maksaa, muuten ei sillä ois niin väliä.

Oon kuunnellu pari päivää melkein vain ja ainoastaan Tatu:a pa ruski. Syyksi olen tähän ajatellut sen, että niiden biiseissä on just mukavasti toistoa, että ehkä miulle jopa jää jotain päähänkin. Esimerkiks vois miun ainakin kuvitella muistavan miten sanotaan "laske sataan" venäjäksi. Sitä toistetaan yhessä kappaleessa ihan koko ajan. Se on sitten eri juttu mitä hyötyä siitä on mutta... Niih. Toinen juttu miks kuuntelen niiden biisejä on se, että kun etin jostain sanat, niin opin lukemaan venäjää paremmin kun kuulee oikeen ääntämisen taustalta, tässäkin toisto on pelkkää plussaa!
Oon taas innostunu venäjän opiskelusta, on kiva huomata, että osaakin jopa jotain.

Pyydän vielä anteeks noita kuvia. Mut ku halusin näyttää teille mitä ostin! Ja kyllä noista ehkä jotain selvää saa. Lupaan hankkia paremman kameran.