Savonlinnaankin satoi vihdoin vähän lunta ja miun piti sen vuoksi kävellä töihin sen sijaan, että oisin menny pyörällä. Oon kuunnellu Rajatonta ja mietiskelly aina vähän tulevaa joulua (Kaipaava on aivan ihana). Työharjoittelu on ihan kohta ohi ja muutto Seinäjoelle odottaa reilun kuukauden päässä. Yritän suhtautua Seinäjoelle muuttoon optimistisesti, Savonlinnassa vietetty aika ehkä antaa voimia ainakin kesään asti. Kesän voinkin viettää sitten jossain muualla kuin Seinäjoella. Mie en ihan tosiaan osaa sanoo miks vihaan Seinäjokee niin paljon.
Joulun odottaminen on kyllä ihanan kutittavaa.... Hah, jännä muuten. Heti kun kirjoitin "kutittava" miun tatuointia alko kutittaa. Nii-in! Miulla on tatuointi, semmonen minkä oon jo pitkän aikaa halunnu. Herrasmieskettu. Se ei tosin oo ihan vielä täysin valmis, viikon päästä sitten. Miun elämässä on nyt paljon uutta ja jännää, aloitin viime viikolla nimittäin potkunyrkkeilyn intensiivikurssinkin. Siellä on ollu yllättävän kivaa, joskin miulla on vieläkin takareidet vähän hapoilla. Mutta astuinpas omalta mukavuusalueeltani ja kehityin taas vähän ihmisenä.
Löysin tänään muuten täydellisen keijumekon! Harmi vaan, ettei tää kuva tee sille oikeutta. Hieno helma ei näy kunnolla ja sohvalla on vähän liikaakin tavaraa. Ehkä siitä kuitenkin idean saa. Tai jos ei saa ideaa niin ainakin näätte miten paljon miun hiukset on kasvanu, hui! Tää mekko on vielä kaiken lisäks jouluisen vihreä, joten sekin saa miun joulutuntosarvet kutisemaan ihanasti. Höhö.
En muuten tiedä miten Adelen uusi levy vaikutti miun alitajuntaan kun ostin tuon mekon... Nyt kun asiaa nimittäin hieman mietin, niin on aika adelemainen mekko.
P.S. Million years ago ♥
Joulun odottaminen on kyllä ihanan kutittavaa.... Hah, jännä muuten. Heti kun kirjoitin "kutittava" miun tatuointia alko kutittaa. Nii-in! Miulla on tatuointi, semmonen minkä oon jo pitkän aikaa halunnu. Herrasmieskettu. Se ei tosin oo ihan vielä täysin valmis, viikon päästä sitten. Miun elämässä on nyt paljon uutta ja jännää, aloitin viime viikolla nimittäin potkunyrkkeilyn intensiivikurssinkin. Siellä on ollu yllättävän kivaa, joskin miulla on vieläkin takareidet vähän hapoilla. Mutta astuinpas omalta mukavuusalueeltani ja kehityin taas vähän ihmisenä.
Löysin tänään muuten täydellisen keijumekon! Harmi vaan, ettei tää kuva tee sille oikeutta. Hieno helma ei näy kunnolla ja sohvalla on vähän liikaakin tavaraa. Ehkä siitä kuitenkin idean saa. Tai jos ei saa ideaa niin ainakin näätte miten paljon miun hiukset on kasvanu, hui! Tää mekko on vielä kaiken lisäks jouluisen vihreä, joten sekin saa miun joulutuntosarvet kutisemaan ihanasti. Höhö.
En muuten tiedä miten Adelen uusi levy vaikutti miun alitajuntaan kun ostin tuon mekon... Nyt kun asiaa nimittäin hieman mietin, niin on aika adelemainen mekko.
P.S. Million years ago ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti