Ruotsiin ja takaisin!

Ensimmäinen päivä: Lähtö Seinäjoelta, saapuminen Turun terminaaliin ja lähtö kohti Tukholmaa. Yö laivalla.

Toinen päivä: Tukholmaan saapuminen, ensimmäiset matkakohteet (Tukholman kaupunginkirjasto, Internationella bibliotek, Kulturhuset ja Medeltidsmuseet).

Stockholm stadsbibliotek.

Päästiin käymään kirjaston vanhassa neuvotteluhuoneessa,
 jossa on "kesäillan tunnelma".

Nyt ollaan lastenosastolla!

Päästiin myös kirjaston kellariin katsomaan kirjojenlajittelurobottia.

Internationella bibliotekin eteinen.

Matkamuistokojussa Kulturhusetin edessä myytiin söpöjä magneetteja.

Kuvaa Kulturhusetin nuortenosastolta. (Kulturhusetissa oli kaikkea muutakin hirmu hienoa ja kivaa!)

Sitten matkattiin Medeltidsmuseettia kohti

Medeltidsmuseetin edestä avautui tällainen näkymä.

Kolmas päivä: Vierailu Luma bibliotekissä, Fotografiskassa (josta minulla ei ole kuvia) ja Gamla stanissa sekä paluu takaisin Suomeen.

Etsimme parin kaverin kanssa kahvilaa jossa syödä aamupalaa,
 ja tällaisen patsaan ohi käveltiin. Oltiin jossain Sergelin torin lähellä.

Kahvila  löytyi, ja se olikin oikein kiva, tykkäsin erityisesti seinämaalauksista.

Tunnelbanassa kohti Luman kirjastoa.

Luman kirjasto on panostanut erityisesti lapsiin. Vessaankin on lapsille ihanoma ovi (ja pytty)!

Fotografiskan jälkeen piti suunnistaa vanhaankaupunkiin syömään,
vaikka jalat olikin seisoskelusta kipeät.

Lankapallokauppa eli valaisinliike erästä sarjakuvaliikettä vastapäätä.

Sitten suunnistettiinkin jo laivalle päin!

Neljäs matkapäivä: Paluu Suomeen ja Turun kaupunginkirjasto.

Jälleen kuvia lastenosastolta. My Little Pony-näyttely.

Lastenosastolla oli paljon kivoja kurkistusluukkuja, ja Muumit olivat Tove Janssonin 100-vuotisjuhlavuoden
kunniaksi monessa paikassa esillä. Tove Jansson-fanina en voi valittaa. ;)

Turun kaupunginkirjaston jälkeen suuntasin muista tovereistani poiketen juna-asemalle, ja sieltä Pasilan kautta kotiin Joensuuhun. Tukholma oli niin hieno kokemus, että varmasti suuntaan sinne vielä joskus uudestaan! 

Niin tai noh, heti kun on taas rahaa...

Rrrakasstan postikortteja!

Kävin tänään Infossa koska tarvitsin postimerkin. Mutta en kehannut ostaa pelkästään yhtä postimerkkiä, joten ajattelin, että näön vuoksi ainakin kattelen muutakin, ja sitten eksyin ihastelemaan kortteja ja sittten hups ostin pari. Ois siellä ollu kyllä vaikka kuinka monta muutaki hienoo korttia mutta hilltisin itseni. Nuo kaks oli kuitenkin ihan pakko ostaa.

Infoon ei pitäis ikinä mennä, siellä on liikaa hienoja kortteja. Toisaalta kortit ei oo kamalan kalliita, mutta kun niitä kerää tarpeeks nii niille tulee aika mukavasti hintaa. Niin ja enhän mie nyt näitä kellekään raaski lähettää, kunhan omaksi ilokseni keräilen. No ei, kyl mie joskus lähetänki noita kortteja. Joskus.... Aika harvoin.

Tiian logiikka on aina vähän jännää. Esimerkiksi: Kun huomenna lähden Tukholmaan, ajattelin palauttaa kaikki lainat kirjastoon, ettei tule maksuja. Ihan loogista ja järkevää. Suunnitelma nyt vaan vähän kärsi siinä, että lainasin kirjastosta pari levyä mukaan kun kävin palauttamassa aiemmat lainat. Hmm... Tuota. No toisaalta onhan se hyvä, että lainasin levyjä enkä kirjoja, joten voin hyvin palauttaa ne jo tänään tai huomenna, mutta joudun tekemään tavallaan yhden turhan reissun kirjastolle kuitenkin. Pfff. Onneks kirjasto ei oo kaukana.

Hah, lainasin muuten mm. Madonnan levyn. Enkä voi vastustaa kiusausta olla laittamatta tähän loppuun teeman mukaista musiikkia:


You know that we are living in a material world, and I am a material girl~

P.S. Hauskaa päästä käymään Tukholmassa, siellä en oo nimittäin ennen ollutkaan!

Lihava fasaani

Onnistuin tänään kuvaamaan fasaanin, ainakin jotenkuten. Oikeasti tuo lintu oli tosi lähellä, mutta jouduin silti rajaamaan kuvaa aika paljon, että erottais kunnolla millanen lintu se onkaan. Toista kuvaa en muuten sitten saanutkaan kun se jo lennähti jonnekin karkuun.

Erikoista miten nuo linnut viihtyy täällä. Joka päivä kuuluu jostain joku fasaanin rääkäisy, ja aika usein niitä kyllä näkeekin. Melkein päivittäin (ja siis monta kertaa päivässä). En oo oikein vieläkään tottunu siihen, mutta onpahan toisaalta joka päivälle jotain ihasteltavaa ja ihmeteltävää.

Mutta oikeestaan miun piti näyttää vähän kuvia vapulta. Ei niitä kovin paljoa ole, ja nekin vähät on aika huonoja kun en väenpaljoudessa kehannut oikein kuvata. Opiskelijoiden vappumenihin en kyllä valitettavasti päässy osallistumaan kun päätettiin yllättäen kavereiden kanssa lähtee käymään Tuurissa, mutta vapputorilla piti käydä. Kaupunki oli ihan tukossa, parkkipaikat täynnä ja risteykstetkään ei oikein vetäny, ainakaan tuolla torin lähettyvillä.

Pikkupojat jahas tyttöjä maalipurkkien kanssa ja oli muutenkin melkoista vilskettä. Sitten taas toisaalta välillä tuntu, ettei pääse mihinkään liikkumaan kun ihmiset maleksii edessä. Normaali markkinameininki siis.:)

Ensimmäinen lukuvuosi takana jo!

Ihanan vihreää.

Mie ihastuin Peräseinäjoen kirjastoon, se on niin ihanan kotoisa!

Tässäpä teille kuvia viime päiviltä. Luonto alkaa vihertää jo ja lämmintä on ollut parina päivänä oikein kunnolla. Flunssa on kutakuinkin taltutettu, samoin kuin viimeisetkin tentit. Koulua ei enää olekaan muutamia tehtävien palautuksia lukuun ottamatta! On se vaan jännä tunne kun on taas yksi kouluvuosi takana.

Eilen käytiin kavereiden kanssa syömässä pitsaa, ja illalla oli kotimaisen kirjallisuuden kurssiin kuuluva kirjavinkkipiiri Peräseinäjoella. Siellä oli dekkari-ilta, ja vinkkasin ihan ensimmäistä kertaa ikinä, ja siis vinkkasin tuon Tiina Forsmanin Annikki Nissinen selvittää murhan. Jännitti hirveästi etukäteen, varsinkin kun en itse hirveesti tuosta kirjasta tykännyt. Hyvin se kuitenkin sujui ja ihmiset siellä oli oikein ihania.

Tuo kirjastokuva on siis sieltä Peräseinäjoelta, alin kuva on sieltä pitsapaikasta ja keskimmäiset kuvat on sunnuntailta kun yritin tehdä asiakaspalvelun oppimispäiväkirjaa. Jaksoin tehdä sitä kolme tuntia, mutta sitten meni hermot ja oli pakko mennä kauppaan ostamaan keksiä. Tulikin heti parempi mieli, varsinkin kun katsoin Areenasta samaan aikaan Sydämen asialla-jaksoja. Heh.

Yle Areena ja sen dokumentit onkin olleet kavereitani viime päivinä. Tänään suunnitelmissa olisi katsoa Jäävuoren varjoon jonka olen jo kovin kauan halunnut nähdä. Dokumentin tekijä oli siis löytänyt kirpputorilta laatikollisen kaitafilmejä joissa on tallennettuna yhden ihmisen koko elämä. Dokumentti on vielä kuusi päivää nähtävänä, niin että kannattaa kiirehtiä! Alankin nyt itse sitä katsella...

P.S. Tämän päivän kruunasi kortti jonka sain eräältä lahjakkaalta ystävältä: