Viime päivinä tapahtunutta

Meillä on tämmönen tylsä pesutupa

Lauantaina olin oikein ahkera: imuroin, tiskasin, vein roskat... Ja tietysti pyykkäsin, ja vieläpä neljä koneellista. Mutta muuta jännää ei oikestaan lauantaina tapahtunukaan, paitsi että, miten se sanotaan? Poltin sulakkeen. Hauskinta on se, etten ensin ees tajunnu että niin oli käyny. (Johtuu vaan siitä, ettei miulle koskaan aiemmin oo sattunu niin). Miulla kesti peräti tunti, ennen ku tajusin, että vika oli sulakkeessa. Oon aika hyvä.

Sunnuntaista en muista muuta kuin sen, että sain luettua Lassi Sinkkosen Solveigin laulun vihdoin loppuun. Voisin kertoo siitä lisääkin mutta tyydyn vaan toteamaan, että se on oikein hyvä kirja ja tykkäsin siitä, erityisesti lopusta. Ehkä kerron siitä myöhemmin tai ehkä en.

Tänään, on ilon päivä (vaikka onkin maanantai), sillä heti aamulla postiluukusta kolahti Hakekaa kätilö!-sarjan ensimmäinen kausi, ja tää päivä meneekin sitten sitä katsellessa. Lisäksi sain uusintatentistä hyvät pisteet (16/18) ja kurssin arvosana nousi ykkösestä neloseen. Jeee! Aurinkokin paistaa, vaikka pienenä miinuksena vois ehkä sanoo sen, että tänään on vähän kylmempi päivä kuin aiemmin on ollu. Vaikka ei sekään oikeestaan niin haittaa.

Oon kyllä ihan innoissani tuosta sarjasta, rakastan jo tuota pelkkää alkutunnaria! Ja kaikki jaksot on jotenkin niin sydämellisiä ja ihania ja aah... Tää on just semmonen sarja joka saa miut toisaalta tosi hyvälle tuulelle, mutta toisaalta taas saa miut välillä itkemään silmät päästäni.

Nyt miullta tosin on yks ongelma. Nimittäin se, että miulla on tätä sarjaa vaan yksi kausi...
Pahus!

Mutta niin, tämmöstä pientä kivaa miulla oli kerrottavana viime päivistäni.
Mitään erityisen jännää ei oo tapahtunu.

Positiivisempia leffakokemuksia

Kävimme tänään kaveriporukalla katsomassa elokuvan Only Lovers Left Alive. Elokuva oli loistava, mutta samaa ei voi taas sanoa salista. Vaikka tämä sali oli huomattavasti paljon paljon parempi, niin yksi pieni vika siinä kuitenkin oli: viereisen salin tehosteet oli niin kovat, että ne jyris meidänkin salissa. Vähän vaikee selittää, mutta elokuvaa häiritsi semmoset järjettömät bassojytinät, tiedättekö? Kuitenkin jäi kivat fiilikset, kun elokuva oli niin mielettömän hieno ja ihana ja mahtava.

Leffa kertoo vampyyripariskunnasta, Adamista (Tom Hiddleston) ja Evestä (Tilda Swinton) jotka ovat olleet vuosisatoja yhdessä. Adam on underground-muusikko ja synkistelevä romantikko joka asuu elokuvan alussa yksin asunnossaan Detroitissa. Adamin apuna häärää "zombi" Ian (Anton Yelchin) Eve taas asuu maapallon toisella puolella Tangerissa, mutta hän lentää Detroitiin rakkaansa luo tämän masentuneisuuden vuoksi. Kuvioihin sotkeutuu jossain välissä myös Even pikkusisko Ava (Mia Wasikowska) joka aiheuttaa päänsärkyä erityisesti Adamille.
Elokuvassa kaikki tapahtuu yöaikaan, joka luo oman ihanan tunnelmansa, samoin matkustelu jota sitäkin on aika paljon.

Tää oli tämmönen hidastempoinen taideleffa jossa on kuitenkin huumoriakin mukana, just sellanen mistä mie tykkään siis. (Ja olihan tässä tietysti miun lempinäyttelijäkin) mutta erityisesti tykkäsin tästä leffasta sen tunnelman takia, miulle tuli sitä kattoessa samanlainen olo kun sillon kun matkustaa ulkomaille tai kun kävelee kaupungilla yöllä, semmonen... Että kaikki on vaan kaunista, arvoituksellista ja ihanaa! Musiikki oli tietenkin piste iin päälle.

(Kuvan lähde: www.horrorpedia.com)

Tiesittekö, että Espanjassa teloittajat pukeutuivat joskus kauan sitten keltaiseen?

 Täällä on sää vähän heittelehtinyt koko viikon ajan. Ensin oli keväistä, aurinko paistoi ja oli jo lämmintäkin. Sitten eräänä päivänä satoi paljon lunta, ja tuli kylmä. Silloin ajattelin, että se olis jo päivässä ohi mutta sitä kestikin yllättävän pitkään. Yksi päivä oli loskainen ja märkä ja hämärä kun lumi suli pois ja satoi paljon paljon vettä ja nyt sitten on taas keväisen aurinkoista ja lämmintä.

Kävin tänään Tuurissa kaverin kanssa, alin kuva on sieltä. Joskus oon väittäny, että en oo mikään kenkäfriikki, mutta ehkä mie kuitenkin ihan pikkusen oon. Heh... Nuokin valkoiset kengät ois ihanat, jos ei oteta huomioon sitä, että valkoiset kangaskengät onkin ehkä huonoin keksintö ikinä, ainakin kun asuu Suomessa.

Meillä alkoi koulussa somistuskurssi jonka valitsin siis vapaasti valittavista kursseista. Siitä saa helpot kaks opintopistettä, eka tehtävä on esimerkiks kuvata näyteikkunoita ja arvioida kenelle ne on suunnattu, mitä teemoja niissä on ja miten tuotteet erottuu ja muuta vastaavaa. Sit meidän pitää tehdä muutamia paritöitä, yks tehtävä on pitää esitelmä jostakin väristä, ja meille sattui sitten keltainen väri. Sit meidän pitää mennä johonkin yritykseen tekemään joku ihan oikee somistus näyteikkunaan (tai sitten vaan jonnekin myyntipöydälle). Ihan tuommosta mukavaa puuhaa siis muun koulun ohessa.

Kuluneella viikolla oon myös saanu todistaa aivan surkeeta asiakaspalvelua kun oon soitellu vähän sinne ja tänne. Nyt sen vielä varman huomaa eri tavalla, kun meillä alko koulussa asiakaspalvelun kurssi. Siell koko ajan oppii sitä, että millaista sen asiakaspalvelun oikeesti pitäis olla, ja miten yritysten oikeesti pitäis toimia.

Viime päivinä on ollu paljon (tai liikaa) vapaa-aikaa

Venäjän tehtävä, jossa piti itsestään kertoa asioita.

 

Piña Colada

Kenkäkuvan jälkeiset kuvat on tältä päivältä, muut on viime viikolta. Kävin perjantaina katsomassa elokuvateatterissa 12 Years a Slave:n. Loistava elokuva, mutta sali jossa se näytettiin oli aivan järkyttävän kamala. Hyyi. Jos nyt siitä jotain haluaa mainita nii vaikka sen, että viereisestä salista kuului musiikki sinne meidän saliin, vaikka ei se ainut ongelma siinä salissa ollu. Ainakin kun ottaa huomioon lipun hinnan (9e), nii oisin odottanu edes jotain tasoa. Mutta noo, enpähän erehdy sinne toista kertaa enää... En oo ollu tuohon elokuvateatteriin muutenkaan kamalan ihastuksissani, ne hommat ei vaan ihan toimi niinku niiden pitäis toimia. Harmi, koska se on Seinäjoen ainoo elokuvateatteri!

Tänään oli vapaa maanantai, ja kävin kaverin kanssa Pancho Villassa syömässä oikein kunnolla. Kotoa lähtiessäni vaa vetäisin kengännauhoja liian innoissani... Otti mokoma ja katkesi (ja vieläpä monesta kohtaa)! Piti sitten keksiä äkkiä joku ratkaisu pulmaan, ja onneksi semmonen löytyikin läheltä, miulla oli nimittäin lasipurkin ympärillä koristenarua joka just ja just riitti kengännauhaksi. Tuli ihan boheemi olo. Haha.

Loppuun voin kehua vielä mitä oon viime aikoina kuunnellu, koska kaikkia kiinnostaa: E-Typeä, kammottavan tarttuvia biisejä niillä! Esimerkiks Ding Ding Song ja Russian Lullaby. Huh.

Hypin täällä typerästi ympäri kämppää aina kun niitä kuuntelen.