Tänään oli tyhmä päivä

Isopäinen merirosvotar jolta puuttuu toinen käsi ja molemmat jalat. Kunhan ajattelin kokeilla jotain pitkästä aikaa. Pirates Of The Caribbeanista tulee kuulemma taas elokuva. Vuonna 2016 vasta mutta kuitenkin. Vaikka ei tää miulle siitä varmaan tullu mieleen. Tai en tiijä, ehkä tuliki. Mutta ei tietoisesti ainakaan. Oispa kivaa jos ois värejä täällä! Vaikka toisaalta tää lyijykynä käy kyllä ihan yksiin miun tunnelmien kanssa tänään.

Kauheeta muuten, innostuin näistä kuvien ottamisesta nyt taas. No ehkä se ei oo huono juttu?
Vaikka kaikki tänään tuntuu olevan huonoa kuitenkin. Perseestä. Oon itkeny itse asiassa niin paljon tänään että naama on vieläki vähän turvoksissa (katoin yhtä sarjaa, mutta miusta tuntuu että itkin siinä sivussa kaikkee muutaki ku sitä jaksoa).

Koulua en oo tänään ajatellu taas yhtään. Enkä kyllä muutenkaan oo jaksanu kiinnostua mistään, kaupassakin ois pitäny käydä mutta enpä jaksanu. Huomenna on onneks vapaapäivä. Tai siis etätyöpäivä. Teen vaikka sitten sen palautettavan työn ja jos oon oikein reipas niin alotan yhtä kirjaa ja käyn jopa ehkä kaupassa. Vaatteita en sentään ehkä uskalla -tai jaksa- pestä.

Pari kuvaa vaan -taas

 Alempi kuva tärähti, mutta on vaikeeta ottaa kuvaa yhdellä kädellä, varsinkin kun puhelin on niin kumallisen mallinen ja liukas... Ja toisella kädellä oli ihan pakko pitää kiinni tuosta kassista jossa oli Tiimarista ostamaani kopiopaperia. (Koululla pitää olla omat paperit tulostaessa, ja miun pitää tulostella junalippuja ja muita semmosia nii siksi ostin. Ja toisaalta tarviin myös piirustuspaperia). Haa! Huomatkaa muuten miun uudet hienot kengät! Oon kävelly niillä jo niin paljon, että tuntuu hyvinkin luonnollisilta jaloissa. Tiedän että teitä kiinnostaa, siksi kerroinkin.

Mutta vooi kun tykkään syksystä ihan hirmuisen paljon. Ihanaa kun sataa ja on vähän kylmempää ja puut on kivan värisiä ja kynttilöitä on kiva poltella ja teetä on kiva juoda ja Nick Drakea on kiva kuunnella. Osittain siks kun siitä tulee koti mieleen... Mutta niinniinniin joo.
Siinä teille 'Cello Song:

Näin eilen kotilon!

Ja kävelin yli kahdeksan kilometriä. Mutta se kotilo oli tässä se hieno juttu. Se mateli kevyen liikenteen väylää pitkin ja mie pelkäsin että joku ajaa sen päältä, niin siirsin sen sitten vähän syrjempään. Se näytti vähän siltä ku ei ois oikein arvostanu mutta ei se mitään, toivottavasti se pääs turvallisesti perille. Tajusin siinä sitten myös, että miullahan on kamera puhelimessa. Kotilosta en ottanu kuvaa kun muistin sen vasta vähän myöhemmin, mutta voin siis ottaa jotain kuvia tänne blogiin, niin ei oo ihan niin aneeminen.  Hii! Kävin toisessa kaupunginosassa jonka nimi on Pohja. Halusin sieltä käydä ostamassa pari Oriflamen tuotetta, kun netin kautta tilaaminen ois tullu liian kalliiks. Niin oon nyt käyny Pohjassaki, hehheh. Seinäjoen Pohjassa. Öhhöh.

Sain ne pyykit takaisin! Uskomatonta kyllä, joku vaihtari oli ollu hakemassa sen kämppiksen pyykkejä, ja ottau sitten miunki pyykit kun ei selkeestikään tienny mitkä niitä sen kämppiksen pyykkejä oli. Jotenkin ihan käsittämätöntä, mutta sainpahan ne ainakin takaisin! (Vaikka ei ollukaan kauheen kiva herätä siihen että asuntotoimistolta joku soittaa just semmosena aamuna kun oisin voinu nukkuu ihan miten pitkään vaan oisin halunnu.) Haluisin myös ajatella, että jotain hyötyy oli myös siitä miun tekemästä katoamisilmoituksesta jonka vein pyykkituvalle. Siinä selitin ensin suomeks ja sitten englanniks, että joku oli vieny miun pyykit ja että kaipaan niitä takaisin. Vein sen ilmotuksen siis vasta seuraavana päivänä sinne pyykkituvalle kun ne miun pyykit oli viety, mutta kaks päivää jouduin kaikkiaan odottamaan että sain ne pyyhkeet takasin. Miusta aika jännää.

Mutta joo, nyt kun tajusin, että miulla on kamera, niin täytän loput tästä tilasta kuvilla miun kämpästä ja muusta kivasta mitä oon tähän asti kuvaillut:

Vaatejonon kokoamista Lakeuden puistossa viime viikolla opisklijabileissä.
Huomatkaa Lakeuden risti oikealla. ;)

Hieman oppikirjoja, tää päällimmäinen on se kaikkein kivin jonka oon jo melkein lukenutkin.

Tässä tää miun sotkunen kämppä, vieläkin on osa muuttotavaroista purkamatta...

Kortteja on seinillä aika paljon.
Tykkään erityisesti tuosta sienikortista joka on kehyksissä!

Muumeja pitää tietysti olla...

No nyt on sekin nähty

Nimittäin se, että kun pyykkää, ei kannata jättää niitä pyykkejä hetkeksikään vahtimatta vaikka tietäisi minuutilleen kuinka pitkään joku ohjelma kestää. Minä nimittäin tiesin, ja menin kuivurista hakemaan pyykkejäni HETI kun sen ohjelman oli määrä loppua, niin ohooo, sain yllätyksekseni huomata, että joku ahne paskainen olikin ne kaksi käsipyyhettä ja tyynyliinan + pussilakanan vienyt mennessään. Etsin tosiaan joka paikasta mutta eihän niitä enää löytynyt. Ja tuskin löytyykään. No sain sentään muut vaatteet kunnialla pestyä. Pitäisi kai olla siitä tyytyväinen että niitä ei viety.

Mutta niin.. Se niistä kurjista asioista!

Ostin itselleni kengät. Ja sain 10% opiskelija-alennusta. Se on kiva asia se. Ja kengät on kivat, niistä tulee mieleen Peppi Pitkätossu. (Hirveen yllättävää muuten, kun on kyse ruotsalaisten suunnittelemista kengistä) Harmi kun ei oo kameraa! Ois kiva näyttää teillekin millaiset kengät miulla nyt on. No... http://www.brandos.fi/ten-points/pandora-126707-501-green/a81855 tuommoset ne on! Eivät olleet halvat, mutta köyhällähän ei tunnetusti ole vara ostaa halpaa.

Sitten oli pakko syödä myös vähän jätskiä, siihen omenapaloja ja vähän maapähkinävoita (jotkut ei voi käsittää miten voin syödä maapähkinävoita, mutta ei se mitään) ja taas olin vähän iloisempi.

Nyt pitäis yrittää jaksaa vähän opiskellakin, kyllä vapaapäivät tai siis tarkoitan etätyöpäivät on rankkoja. Onneks huomenna on kouluakin, mutta sitten keskiviikkonakaan ei oo mitään. Mitenkähän mie oikein pärjään... En saa ainakaan tenttikirjoja varmasti luettua. PITÄISI kyllä.

Tarviin nyt vähän väriä elämään + Gerard Way piristää aina.

Niin paljon tapahtuuuu

Viikko alkoi ryhmäytymisleirillä Ähtärissä koko kulttuuriporukan kanssa. Matkalla kuunneltiin huonoja vitsejä ja perillä leikittiin ja syötiin hyvää ruokaa. Yö oli kylmä ja taivaalla oli tähtiä, ilma oli muutenkin oikein hyvä koko reissun ajan, mutta tähdet jäi parhaiten mieleen. Nuotiolla istuttiin ja laulettiin yhteislauluja ja kuunneltiin ja kerrottiin taas sekä huonoja, että hyviä vitsejä, kummitusjuttuja ja muuta kivaa. Istuin liian pitkään liian vähissä vaatteissa, mutta en malttanut lähteä kun oli niin hyvä tunnelma. Ja toisaalta kammotti niiden kummitusjuttujen jälkeen niin paljon, etten kyllä oikeestaan uskaltanukaan yksi lähteä. Kyllä siellä leirillä oli kaikkiaan aika hauskaa! En alunperin aikonut lähteä ollenkaan, mutta kannatti kuitenkin. Kyllä siellä tutustui ihmisiin vähän paremmin, nyt muistan jo melkein kaikkien nimetkin! Tai siis ainakin meidän koulutusohjelman ihmisten nimet... Haalarimerkinkin sain, jes!

Keskiviikkona oli opiskelijabileet. SAMO:n (Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta) lukuvuoden avajaiset siis. Me kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijat tehtiin hieno lippu, (kaikki koulutusohjelmat teki oman) ja sitten marssittiin Lakeuden puistoon jossa vietettiin aikaa niin kauan kunnes alkoi sataa. Ei siitä enempää.  Sen jälken lähdettiin kuuden hengen porukalla muuten kiinalaiseen syömään ja sitten lähdin vielä yhden kaverin kanssa leffaan kun se niin oli seuraa vailla. Elokuva oli ihan viihdyttävä ja siinä oli Vin Diesel, mutta mitään muuta en sitten muista. En edes sen elokuvan nimeä.

Torstaina taisi olla jopa koulua, mutta eipä siitä muuta kerrottavaa, torstai oli tylsä päivä. Muistaakseni. Paitsi että ostin Kick Assin kolmella eurolla!

Tänään ostin itselleni sängyn! Olen nukkunut pari viikkoa narisevalla varasängyllä, (oikeesti, joka kerran kun yöllä käänsi kylkeä niin sänky narisi niin kovaa että siihen heräsi. Hirrrmusen kivaa) että oli jo aikakin hankkia kunnollinen sänky. Jysk on miun kämpältä kahden kilometrin päässä, mutta koska tavallaan kävelin vähän harhaan, niin se matka muuttui vähän pidemmäksi. Oli oikein kiva mustissa housuissa taivaltaa kun aurinko porotti suoraan niskaan. Minuu oli varmaan ilo palvella kun olin hikinen ja haiseva (no en nyt niin hikinen tai haiseva sentään vielä siinä vaiheessa, mutta kuitenkin pikkusen). Ostin runkopatjan lisäksi vielä peitonkin -ihan vaan vierasvaraksi, ja kotiinkuljetuksestakin vielä maksoin. Ja sängyn jaloista. Kallista oli, mutta nyt on kunnollinen sänky! Oi tämä uusi sänky tuntuu ihan luksukselta siihen toiseen verrattuna.

Oon naureskellu viime aikoina monille asioille, lähinnä videoille joihin olen netissä törmännyt. Jos ei ole  esimerkiksi tällaiseen vielä tutustunut niin suosittelen! Tuo on oikeesti niin hauska, että nauroin vedet silmissä tänä aamuna. Samoin Niko Kivelä on aina hulvaton. Nuo oli miulle ihan uusia osa nuista videoista, niin kuin esimerkiksi tämä. Mutta nyt miun jutun pointti alkaa jotenkin kadota jonnekin niin taidan tässä lopettaa. Kirjoittaminen ei oikein suju kun on väsynyt ja haluis nukkumaan muttei malta.

Oon syöny viime aikoina paljon ruisleipää ja sen päällä maapähkinävoita ja banaania. Ja teetä. Hyvää on.

Ei ois varmaan näin väsyneenä pitäny kirjottaa yhtään mitään mutta toisaalta en voinu olla kirjottamattakaan. Niin että... Öööööö. Jee?

"It's Cosette!"

Ensimmäisenä tekisi mieli kertoilla kämpästäni, mutta koska miulla ei oo kameraa niin en taida. Paitsi että täällä on paljon kortteja ja julisteita ja muita kuvia seinillä, pari mattoa lattialla ja kamalasti sotkua vaikka olen asunut täällä vasta vajaan viikon.

Eilen kiertelin vähän uudessa kaupungissani. Löysin SPR:n kirpparin ja katselin mattoja, mutta ne olivat kaikki ehkä vähän liian isoja miun pieneen kämppään. Kävin kirjastossa hakemassa kirjastokortin, ja katselin vähän paikkoja. Seinäjoen kirjasto on hieno! Siellä oli esimerkiksi mukavan näköisiä, pehmustettuja kolosia jonne voi käpertyä lukemaan tai muuten vaan istuskelemaan. Sen jälkeen pyöriskelin kaupungilla etsien rautakauppaa, mutta löysinkin sen sijaan kirjakaupan, josta ostin pari postikorttia, joista toinen lähti kaverille Turkuun ja toinen löysi tiensä seinälleni, yllättäen. Lisäksi ostin päiväkirjan, ja sain ostoksistani jopa euron opiskelija-alennuksen kun sellaista kysyin! Ihan mukavaa olla taas opiskelija vuoden työttömyyden jälkeen. Sen jälkeen taapersinkin ruokakauppaan ja takaisin kämpille syömään jotain, kun en ollut koko päivänä vielä syönyt mitään.

Vähän aikaa oleskelin kämpilläni, mutta sitten oli taas pakko lähteä asioille. Vein kortin postiin, ja poikkesin Clas Ohlsonille ostamaan ruuvimeisselin, (tuolin istuin piti ruuvata paikoilleen). Paluumatkalla poikkesin vielä Filmtowniin jonka olin löytänyt ihan vahingossa, ja hetken etsiskeltyäni löysin sieltä Les Misérablesin, jota en vielä ollut nähnyt, ostin sen (ihan ikiomaksi!) ja palasin taas kämpälle lepäilemään ja ihmettelemään.

Hirveästi olisin jo siinä vaiheessa halunnut katsoa Les Misin, mutta kammottava pitsanhimo iski, eikä miulla sitten lopulta ollut muita vaihtoehtoja kuin käydä vielä kaupassa ja kotipizzassa. Vihdoin pääsin kuitenkin katsomaan musikaalia ja voi jestas miten hyvä se oli! Siitä tuli mahdollisesti yksi miun lempielokuvista.

Näyttelijät oli aivan loistavia, musiikki oli upeaa -itse asiassa miun tekis mieli katsoa se elokuva vielä uudestaan tänään. Visuaalisesti se oli kans aaivan maaaaaahtava. Nii että kattokaa ihmeessä jos ette oo vielä kattonu. Mie ainaki tykkäsin hirmusen kovasti niin ku varmaan jo tajusitte. Jee.