torstai 13. maaliskuuta 2014

Tänään nukuin pommiin



Kuten otsikossakin lukee, niin nukuin tänään pommiin. Ekaa kertaa piiiitkään aikaan. Tunsin kyllä herätessäni, että jotain on vialla, kun on niin kummallisen levännyt olo. Kuitenkin siinä vielä makoilin silmät kiinni peiton alla odottelemassa puhelimen herätystä, koska olin varma että kyllä se kohta soi. Koska niin siinä yleensä käy: herään just vähän ennen ku kello soi.

Mutta.
Kun sitä herätystä ei sitten alkanut kuulua päätin tarkistaa, että paljonko se kello nyt oikeestaan onkaan. En oo varmaan ikinä hypänny niin nopeesti ja virkeenä ylös kun tänä aamuna kun huomasin, että ekan tunnin pitäis alkaa about kymmenen minuutin päästä! Puin ennätysvauhtia vaatteet päälle, pesin hampaat, täytin vesipullon ja keräsin tärkeimmät tavarat mukaan ja lähdin. Enkä edes myöhästynyt kun vaan ehkä noin 20 minuuttia. Ainut huono oli tietysti se, etten ollu ehtiny syödä mitään ja maha piti pari tuntia ihan järkyttävää meteliä, mutta enpä varmaan ollu ainut jolla oli nälkä.

Ruuasta puheenollen... Tein eilen soijamakaronilaatikkoa, ja yllätyin kovin kun se jopa onnistui. Miulla ei ollu mitään tarkkoja mittoja, koska miun uunivuoka on aika pienenlainen, mutta osasinpa tehdä just sopivan määrän ruokaa.

Tänään sitten kävin koulun jälkeen katselemassa paitoja vaatekaupasta. Ja löysin, kuten näkyy. Välttelen yleensä tekstipaitoja koska ihmiset jostain syystä haluu lukee sen tekstin aina ääneen. Mutta tuossa oli niin kiva kuva, että kelpuutin sen. Eikä ollut kallis kun sai puoleen hintaan. Eli siis maksettavaa jäi sen jälkeen jotain.. Neljä euroa. Suunnilleen.

Noin muuten oleilu on oikein mukavaa, keväistä on ja aurinko paistaa. Oon kuunnellu Apocalypticaa ja lueskellut kirjoja kotimaisen kirjallisuuden kurssille (tällä hetkellä luen Petri Tammisen Elämiä), ja toisinaan oon tehny molempia samaan aikaan. Sitten on tosin pitäny lopettaa molemmat kun on tullu liian äklö olo. Tiedättekö, kun lukee just semmosta perus suomalaista kirjallisuutta jossa kaikki on alkoholisteja ja tekee itsemurhia tai sitten elämä on muuten vaan ankeeta ja kurjaa, ja sit kun vielä kuuntelee tämmöstä musiikkia samaan aikaan:
...Nii eiköhän tuu vähemmästäki semmonen ällö ja kyllänen olo?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti